Minusta Mopomies tarkoittaa sitä, että Anttonen on väärässä väittäessään ettei kukaan uskalla puhua ilmastotavoitteiden ongelmallisuusesta. Kyllä Agronetissä ainakin uskalletaan.

Niin yrittää. Ainakin minun mielestäni Anttonen on pääpiirtein oikeassa. Nopeammin toteutettavissa ilmastoteko olisi ja monellakin mullakin tapaa hyödyksi olisi se jos ihmiset vähentäsivät merkittävästi eläinperäisten elintavikkeiden mussuttamista. Ei niitä ennenkään läheskään niin paljoa syöty kuin nykyään.

Olet sitten niellyt valheellisen viherpropagandan karvoineen päivineen. Eläinperäisen ravinnon vähentäminen johtaa tietysti eläinmäärien vähenemiseen,  monivuotisten, parrhaiten hiiltä sitovien monivuotisten  nurmipeltojen vähenemiseen, yksivuotisten viljelykasvien lisääntyvään viljelyyn, ja kun eläinten lanta, jossa on hyviä ravinteita ja orgaanista ainetta maan parantamiseen, vähenee, se joudutaan korvaamaan keinolannoitteilla, joiden valmistaminen ja käyttö rasittaa ilmastoa enemmän kuin nautaeläinten metaanipäästöt. Eli summa summarun, eläintuotannon vähentämisellä on enemmän kielteisiä kuin myönteisiä seurauksia. Ja mitä olisi ne ravintokasvit, jotka voitaisiin suoraan käyttää ihmisravinnoksi ja joita voitaisiin Suomessa viljellä nurmien sijasta?

Alkoi tuo opashomma kiinnostamaan ja kävin tuijottamassa toimistohuoneen kirjahyllyä. Reilu metri siellä oli kaikenlaista opaskirjaa, Tieto Tuottamaan -oppaita. Ehkä jotkut niistä oli pakko hankkia, mahdollisesti, mutta kun mulle tulee Käytännön Maamies -lehti, niin niitä tulee meille automaattisesti.

Löysin tosiaan itsekin nuo tasapainoisen kasvinsuojelun oppaat. Nurmi, ohra, kaura ja rypsi/rapsi.

Eli taitaa Sepe olla sittenkin tuossa asiassa oikeassa. Mutta ketään ympäristösuunnittelijaa en meidän tiluksilla ole kävelyttänyt. Voi olla että olin jollakin kurssilla, jossa opetettiin ympäristösuunnitelman ja luontoarvojen kartoittamisen tekemistä itse ja se tehtiin siellä. Jonkun kiviraunion taisin siihen merkata.

Katoiko joku klarksonnin uusin(S5) siinä se hollantilainen pottu farmari, suutinkohtaisesti ja vielä kartassa mitäkin. Siinä vielä ruisku missä kahdet tankit, kahdet linjat saa kahta eri riippuen tarpeesta.

Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Suutinkohtainen sulku ja kaarrekompensaatio, käytännössä ihan sama miten pellolla kurvailee, menee oikeaa määrää oikeaan paikkaan. Kiilamaisissa kohdissa ei tarvi tähdätä tiettyyn kohtaan puomia, voi vapaasti lähteä kääntämään jouhevalle ajolinjalle takaisinpäin. Jos ainemäärässä säästää 3-5% kuten SS tuolla mainitsi, tekee esim. 1000ha alalla samalla satasen hehtaarikohtaisella annoksella 3000-5000€ vuodessa. Sama tulee sitten kasvussa jollain tapaa, on aineita joita ei saa ajaa tuplamäärää kuten korrensääteet ja tietyt rikkakasvit, tekee ihan selkeää vioitusta.

Ennen kaikkea automatiikka tuo helpotusta työhön, sen merkitystä ei voi väheksyä, se on todennäköisesti yhtä tärkeä hankintaperuste kuin aineiden saaminen oikeaan paikkaan oikealla määrällä.  Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana  onkin satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Niin yrittää. Ainakin minun mielestäni Anttonen on pääpiirtein oikeassa. Nopeammin toteutettavissa ilmastoteko olisi ja monellakin mullakin tapaa hyödyksi olisi se jos ihmiset vähentäsivät merkittävästi eläinperäisten elintavikkeiden mussuttamista. Ei niitä ennenkään läheskään niin paljoa syöty kuin nykyään. 

Kysyjälle sanoisin,kannattaa se peruslohko suurentaa,piirtäissä ei vierekkäisiin täppiin muuten oikeaan osukkaan.

Nyt sitten tyhmä kysymys ... Jos lohkokirjanpito ohjelmassa sattuisi pinta-ala heittämään aarin tai pari virallisesta pinta-alasta, niin ihan tosiko se olisi virhe /rike. Siis kaikki muu on oikein , mutta jollekkin vuodelle jäisi pinta-ala korjaamatta.

Tunnustan mulla on noin historian saatossa ollut, mutta vieläkään en osaa itseäni suur rikollisena pitää. Sillä maalaisjärjellä ajatellen esim tarvikemenekit eivät kumminkaan ole suoraan pinta-alalla kerrottava juttu (en lannoita piiriojia) ja tukia en hae lohkokirjanpidolla. Tänä keväänä ensi kertaa edes hain pinta-alat vipusta peltotukeen. Jouduin tekemään pienentäviä rajakorjauksia, niin kokeilin tuota ominaisuutta ja toimimattomaksi totesin. Peltotuki teki uudet lohkot vanhojen kaveriksi  Lopuksi poistin uudet ja muutin  vanhojen pinta-alat nykyisiksi.

Muok...
Peltotuessa mulla on kasvulohkoja (A,B) vaikka tukihaussa ei olekaan. Syynä täydellinen maalajin vaihdos tai sitten lohko on välillä jaettuna eri kasveihin ja seuraan fosforin periytymistä kasvulohkokohtaisesti. Herjasi ja sekoitti tietojen haku vipusta tuonkin. Eli vähemmällä olis päässyt, kun ei olisi hakenut niitä tietoja 

Mulla pyörii samat kasvulohkot aina,vaikka samaa kasvia vierekkäisillä kasvulohkoilla olisikin.Tänä vuonna joutui pinta-aloja muuttamaan,uudelleen digitoinnin takia,mutta pinta-alat on samat suunnittelussa ja itse haussa.

Kun liityttiin euroopan unioniin, niin ekä tukikautena ympäristötuen eräitä ehtoja oli se kirja. Piti semmonen tilata. Monellako vielä kirjahyllyssä postin avaamattomassa paketissa.
  Yksi ehto oli, että tilalle piti tehdä ympäristön hoitosuunnitelma.
  Suunnittelija ihastui kallioon pihan laidalla. Sen hää suojeli. 😁😁😁😁

Tasapainoisen kasvinsuojelun opaskirjat piti tilata viljelyksessä oleville kasveille. Itteltäni löytyy ohran, kauran ja nurmikasvien opukset jotka on painettu Vammalan kirjapainossa vuonna 2000. Joten taisi olla toisen ohjelma kauden sanktio automaatti tuo juttu, ei siis ensimmäisen. Vuonna 2007 nuo kirjat piti avata paketeistaan ja näyttää tarkastajille. Ensimmäisellä kaudella oli varmaan jonkin moinen tilakäynti. Yks pro rahastuksen neuvoja tyrkytti ittensä meille . Oli sen ensimmäinen tai ainakin ensimmäisiä tilakäyntejä asian takia. Silloin joen varressa oleva koivuja kasvava kaista täytti luontaisen suojakaistan ehdot. Koivut ovat kasvaneet noista ajoista, mutta luontainen kaista ei enää riitä. Muuta en muista tuosta käynnistä, tuskin tehtiin viljelijälle edes paperia, vaan neuvoja kuittasi johonkin muualle. Luontoarvoja piti varmaan kartoittaa myös joskus myöhemmin. Ilmoitin yhden lohko reunassa olevat kaksi koivua, joita sähköyhtiö ei ollut kaatanut, kun aikoinaan oli puiden väliin tolpan istuttanut. Nyt on molemmat koivut kuivaneet tai lahoneet ja vain tyvet pystyssä. No kyllä ne vieläkin vois sen linjan katkaista