Minusta Mopomies tarkoittaa sitä, että Anttonen on väärässä väittäessään ettei kukaan uskalla puhua ilmastotavoitteiden ongelmallisuusesta. Kyllä Agronetissä ainakin uskalletaan.

Näin juuri. Klikkiotsikkohan se oli tarkoitus tehdä.

Anttonen ymmärtää luonnon realiteetit. Siksi hän panostaa asioihin, jotka tuntuvat äkkiä hulluilta ideoilta. Ja niitähän ne usein ovatkin, mutta ne pitää kokeilla, jotta niistä opitaan jotain. Ei ole olemassa mitään hokkuspokkus konstia, jolla yhtäkkiä siirrytään fossiilienergian rakentamasta yhteiskunnasta fossiilivapaaseen yhteiskuntaan.

Ajatusten taustalla on aina halpa sähkö, joka tulee yleensä töpselistä. Jos tulee. Ja tässä on se outo käppyrä. Kaikki töpselistä tuleva energia tarkoittaa pr-mielessä päästötöntä energiaa. Oli se energia mitä tahansa, sen valjastaminen tarvitsee aina jotain, ennen kuin se tuottaa energiaa.

Ihmettelen kun kasvinsuojelun uudet merkintävaatimukset ei herätä mitään keskustelua.
Itse olen ihmeissäni niiden kanssa. Mulla on Peltotuki ja Sirppi ja olen ihmeissäni, et miten ja mihin ne uudet jutut pitää niihin merkitä, kun on ihan tarpeeksi työtä jo nykyvaatimusten kanssa. Suunnittelen että hommaan A4 kokoisen ruutuvihon, johon kirjoittelen käsin kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet, kuten kellonajat, säät, tuulien nopeudet, suuttimet,   rekisterinumerot, kasvikoodit, luettelot rikkakasveista, kasvitaudeista,  ötököistä, ja mitä kaikkea tarinaa sinne nyt sitten nykyään vaaditaankaan. Yksi aukeama riittänee yhden lohkon  merkintöihin, siinäpä sitten  runsaasti iltalukemista tarkastajalle.

On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.

Ihan en vieläkään ymmärrä tuon ruutuvihko jumpan tarkoitusta. Tukihakemuksella mulla on nytkin peruslohkoja joissa on yksi  kasvulohko eli "A" : Koko peruslohko on samaa kasvia ja lajiketta. Mutta peltotuessa erottelen silti A ja B kasvulohkoiksi, koska kyseessä on joko ihan erilaiset maalaadut , eloperäinen maa ja kivennäismaa samalla peruslohkolla , joten lannoituskin on erilainen , viljavuusnäytteetkin on tuon takia eri.  Ja on lohkoja joita joskus jaan eri kasvilohkoihin joten pysyn molemmilla lohkoilla itte kiinni fosforin tasauksesta. Tasausjaksotkin ovat eri vuosina päättymässä.  En ymmärrä miksi maalaisjärjen käyttö ei olisi sallittua?

Noinhan tuo lohkon jako on kuin ht kirjoitaa. Mutta muistan , kun -95 piirtelin lohkoja ja sanoin yhdellä lohkolla olevan viereisen vapaa-ajan asunnon tonttia, koska on fyysisesti samaa lohkoa ja tontin omistaja haluaa minun viljelevän.  Silloin maatalousviranomainen neuvoi, että merkitse yhdeksi lohkoksi, koska rajankäyntejä ei tarkistuksessa tehdä. Palasin samaan asiaan vuonna 2001 ja sain saman ohjeen silloinkin. Nykyäänhän rajat näkyy klikkauksella, joten linnareissu tiedossa tuonkin takia. Mielummin jättäisin viljelemättä, mutta nykyinenkin tontin omistaja "vaatii" sitä kulmaa viljelemään . Toisaalta joskus yritin siirtää peruslohkon virallisen rajan parilla lohkolla tilusrajalle. Vuokralohkot ovat fyysisesti samaa lohkoa omani kanssa ja joskus digitointi oli muuttanut lohkorajan muualle kuin tilusrajalle. Hetihän en tuota edes tajunnut ja muutosta ei voinut silloin edes tehdä kun huomasin. Nyt ne on jo kunnossa.

Jokin nykyisen Pro-Agrian konsultti sen suunnitelman kävi silloin 1990-luvulla meillä tekemässä. Oli läppäri ja sinne rastitti viisaan näköisenä, yhden käärmemännyn tupsun peltoliittymän vieressä merkkautin ja yhden kivitaskun pesäpajupuskan naapurin puolella merkkasin suojeltavaksi, taisivat viemäriurakoitsijat senkin tuhota. Olisiko konsulentti saanut palkkansa niistä tukirahoista Neuvo-tapaan ? Kirjallisuuden hankinta, joka sisälsi kasvinsuojelun oppaita, oli muutaman vuoden myöhäisempi ajankohta kuin tuo ympäristösuunnitelma.

-SS-

Anttosessa menetettiin taas yksi laitaoikeistolaisten ääriajattelijoiden joukkoon...

Tai jotain.

-SS-

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."

Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.

Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Tässä tuo kiinnittyminen todellisuuteen näkyykin. Suomessa pienviljelyn tukitaso ja lohkorakenne, ja teknologia kuitenkin kuin neljännestuhannen hehtaarin lohkojen Section-rallin mukaan. Suuressa maailmassa ruiskuilla ajetaan kameraohjattuna, että aineliuosta ruiskutetaan vain kameroilla ja hahmontunnistuksella löydetyn rikkakasvin päälle. Green-on-brown (ennen kylvöä Roundup) on laajasti käytössä, ja myös "green-on-green" toiminee hyvin leveälehtisillä. Ainesäästöt 60% luokkaa.

No, herneet jurovat paikoin rinteillä, onko lajikkeiden välillä eroja kuivuuden kestossa ? Kuinka iso osa herneistä kylvetään aitosuorakylvönä ?

-SS-

kehitysinsinöörit saa rahansa, valtiokin vie kehityksen katteista veronsa, ja etelän viljanviljelijä saa polttoaineensa huokealla armottoman kilpailun avittamana.... kaikki voittaa  ja hallituksen ei tarvi laettaa tikkua ristiin

Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 

Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. Tuo Peltotuen ominaisuus (varomattomasti siirrettäessä )sekoittaa lohkokirjaimia ennestään täytettyyn suunnitelmaan Vipusta päivitettäessä on tuttu. Siksi pidän lohkot ja niiden fyysisen kirjainjärjestyksen syksyllä ja talvella "paperilla" tiedossa, jo ennen kuin Vipu aukeaa, ja sitten teen Vipulla erikseen, tarkistutan pinta-alat ja vipuneuvojan ja sitten vasta päivitän Peltotuen ja kuittaan eroavaisuudet useimmiten Vipu-lohkon pinta-alalla. Tehdyt toimenpiteet ja muistiinpanot eivät kärsi siirrossa. Sellaisissa tilanteissa*, joissa olen pienentänyt peruslohkoa, ja muutos on hyväksytty, mutta Vipusta tulee Peltotukeen aina vaan se vanha isompi lohkotieto, vaikka Vipussakin se on pienempi tallennettuna, se muutoshyväksytty, se aiheuttaa erillisen kontrollin tarpeen siirrossa. Peltotukeen integroitu Sirppi tarvitsee ne Peltotukeen siirretyt lohkot, jossa voi näyttää kartat jne. Siksi pidän pääsääntöisesti Peltotuen päivitettynä Vipun lohkotiedoilla, en toisin päin.

Syysviljat siirtävät viljelysuunnitelun ja kirjanpidot kasvukautta edeltävään kesään, jopa ennen Yaran minuuttihuutokauppaa. Fazerillakin proruissopimukset pitäisi olla jo tehdyt.  Siksi pelkästään kevätviljoja tai monivuotisia nurmia viljelevän lienee vaikea nähdä, että syyskasvit aiheuttavat etenkin Peltotuessa tarpeetonta hankaluutta ja Vipusta ei riittävästi löydy apuja uuden lohkojärjestelmän rakentamiseksi. Peltotuen lannoituskirjanpito ei tunnista typenkäytön nollautuvan seuraavaksi kevääksi, jos syysvilja on kylvetty ja lannoitettu normaalisti, ja keväällä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Eli Peltotuki kohtelee typpeä samalla tavalla kuin fosforia.

Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan  todetut talvituhoutuneet kasvustot  jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista.  Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.