Apilas Jr:lle voisi todeta, että kovin sokea on ollut uskoessaan oikeasti, että niillä toimenpiteillä, joita norsunluutornissaan elintasomaiden elättämä nuorekas aktivistieliitti esittää, voisi oikeasti saada päästöt taittumaan. Lähinnä Eurooppa on tähän piilotettuun hybridisodankäynnin houkutuslintuun, eli ilmastonmuutoksen torjuntaan ja "kehitysmaiden auttamiseen"  haksahtanut:

Lähde: World in Data 2025

St1 pääomistaja Anttonen toteaa kirjoituksessaan, että vihreässä siirtymässä on enemmän toiveajattelua kuin realismia. Hän on St1:n kautta käyttänyt vihreän siirtymän tutkimukseen enemmän kuin kukaan vihreistä poliitikoista voisi kyetä. Minä olen ollut samaa mieltä, mutta minut on tuomittu laitaoikeistolaiseksi ilmastonmuutoksen kieltäjäksi. Oheistamassani kuvassa näkyy mailman energiankäytön jakautuminen eri energiamuotojen mukaan. Vuonna 2010 maailman kokonaisenergian käyttö oli 152 462 TWh, josta 988 TWh oli tuuli- ja aurinkovoimaa. Vuonna 2024 maailman kokonaisenergian käyttö oli 186 383 TWh, eli 33921 TWh suurempi.

Tuuli- ja aurinkovoimaa oli vuonna 2024 11200 TWh, eli näillä saatiin katetuksi vain YKSI KOLMASOSA kokonaisenergiankulutuksen lisäyksestä.

Anttonen siis toteaa sen asian, joka lattekahvilasta barrikadeille vaeltavan älymystön on vaikea tunnustaa: ongelma ei ole se, etteikö ilmastonmuutos olisi totta, vaan se, että tarjotut ratkaisut ovat usein mittakaavaltaan ja aikataulultaan täysin epärealistisia. Anttonen kritisoi myös sitä, että usein vihreän siirtymän akateemiset gurut eivät ole ehkä matemaattisesti perehtyneet maailman fysikaaliseen toimintaan, vaan keskittynet ideologisiin aihepiireihin. Energiakeskustelussa  sekoitetaan primäärienergia ja sähköenergia (noin 20%) keskenään. Sähkön varaan heittäytyminen on vasta prototyyppivaiheissa, ilman että skaalautuvuutta edes kunnolla on kokeiltu. Anttosella on tutkimusnäyttöä siitä, että moni hyvä idea kaatuu skaalautumiskyvyttömyyteen. Öljyrahoilla tehty tutkimus on ilmastonmuutokselle jopa merkitsevämpi asia kuin fossiilisen energian elintasossa porsastelevat asfalttiin itsensä liimaajatkin. Jos olisi vain soratiet meillä, eipä liimailisi kukaan käsiään enää !

Toivottavasti energiakeskustelu alkaa karistaa päältään ideologiaansa tuputtavat henkisesti veltot demagogit, ja tieteellinen ja realistinen tutkimus ilmastopäästöjen vähentämisestä ja/tai kompensoinnista pääsisi alkuun, niin kauan kun meillä edes on ylimääräistä kansantuotetta sellaiseen laittaa, fossiilitalouden ansiosta.

-SS-

On se kiva, kun omaan mittariin tuosta riitti 2mm eli aivan yks tyhjän kanssa.

Tuo sentään kasteli kasvuston, Salon taajamassa tuli vain 0,5 mm. Omassa mittarissa kotipihan tuntumassa ei ole kovin tarkka asteikko, joten voi sanoa, että 1,8 mm ehkä. Ja teki kasvuston kosteaksi kumminkin, virkistää kuivuudessa olevia kasveja semmoinenkin. Vaikka sademäärät ovat vähäiset ja ojat ja purot ja joet todella vähävetisiä, tuntuu siltä. että pahempaakin joskus on ollut. Viileä ja kohtuullisen kostea vähätuulinen sää ei ehkä ole maaperää kuivattanut perusteellisesti. Syysvehnäpelto on kovettunut aika lohduttomaksi, jokainen kokkare kestää traktorin painon, siellä ei huvita ajaa yhtään sen useampaa kertaa kuin on pakko. Ehkä pakko onkin hävinnyt. Harva kasvusto ei paljon tauteja kerää, eikä apulantakaan tuossa betonissa sula enää heinäkuun puoleen väliin.

Sekin auttaa sateen odottelijaa, että harvoin kuitenkaan on ollut täysin sateettomia kuukausia, aivan 1990-luvun alussa oli yksi kesäkuu sateeton silloin kun sademittareita katsottiin, se oli pisin sateeton jakso jonka muistan; yli sydänkesän,  9 viikkoa. Silloin oli laajasti heikot kasvustot ihmisillä. Meillä taisi olla palkkiokesantoa silloin. Onneksi. Ryhti-kaura ei silloinkaan pettänyt.

-SS-

Mihinkä tukeen tuon Tukesin ohjeen noudattaminen on sidottu? Meneeköhän tämä  nyt ihan oikein, että viranomaistahot rokottaa toistensa määräysten laiminlyönneistä. vert. palomies alkaa kirjoittamaan ylinopeussakkoja.

Ehdollisuuden opas, luku 6.

Noudata kasvinsuojeluaineiden käytössä myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Integroidun kasvisuojelun vaatimukset eivät kuulu ehdollisuuden vaatimuksiin, mutta niitä on silti noudatettava, koska ne kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin.

-SS-

Valvonta tiettävästi perustuu tukiryhmäkohtaiseen kompensointiin. Eli jos samalla peruslohkolla ensimmäisen kasvulohkon kasvissa on korkeampi tukitaso kuin toisessa, on oltava tarkkana. Mutta jos ohra vaihtuu vehnäksi epämääräisesti, siitä ei seuranne peruslohkon sisällä sanktiota.

Omalla kohdalla tuotantotukirukiin ja syysvehnän raja oli tällainen, joka mitattiin tarkasti jollakin satelliittiantennilla. Luonnollisesti syysviljamaassa rukiin siemen loppui ja jatkoin syysvehnällä. Puolivälissä sarkaa siemen loppui kunnolla, jolloin täytin vielä irtosiemenet lokeroihin ja kurvasin kylvetylle. Eli siihen rajaan tuli vieläpä mutka, tuli maastotarkastajille puuhaa.

-SS-

Kuvatiedostoissa on päivämäärätieto, joten on syytä varmistaa, että havainto ja ruiskutus ovat myös aikajärjestyksessä. Tähän todennäköisesti ohjeistuksessa pyritään, että ne havainnot on tehtävä ja päätös aikaansaatava IPM ohjeiden mukaisesti. Vielä toistaiseksi näkyvät vain ajavan illansuussa lohkoille, käärivät ja avaavat siipiä ajelevat sumut peltoon ja lähtevät pois. Ovi ei aukea koko prosessin aikana. Onko traktoreissa ne kamerat jo valmiiksi ?

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet/kasvinsuojeluaineiden-turvallinen-kaytto/integroitu-kasvinsuojelu

-SS-

Lohjalla on tullut jotain 5 mm, erinomainen tasainen tihkusade. Salo jäi toistaiseksi täysin pimentoon, sadepilvet näkyvät Salon itäpuolella, Salosta länteen on pilvipoutaa. Sateen tuntua, mutta ei jaksa tiputella vettä alas.

Tässä Salon esikaupunkien laidalla on mittarin pohjassa helmi, joka ei vielä täytä sitä pohjaa. Sitten kun se vesi leviää, voisi päästä 1 mm:iin ..

-SS-

Lainaus käyttäjältä: ht - 09.06.26 - klo:11:48

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 09.06.26 - klo:11:33

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

"Peruslohkolla tarkoitetaan tuenhakijan viljelemää maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa kunnan raja, omistusoikeuden raja, tuki- tai ympäristösopimusalueen raja, Natura-alueella sijaitseva pysyvä nurmi, korvauskelpoisuus, vesistö tai merialue, reunaoja, tie, metsä, tai muu vastaava raja."

Ylläoleva lainaus Ruokaviraston tukioppaasta. Mielestäni tuo tarkoittaa sitä, että yhtenäinen lohko, jossa on tilarajoja, ja tilat ovat eri omistajien, on jaettava tilojen rajojen mukaisiin peruslohkoihin.

Jokaisen maanomistan sarka on oma peruslohko vaikka muodostaa yhden lohkon käytännössä. Saman omistajan eri rekisteritilat voivat muodostaa yhden peruslohkon

Juu ennen nähtävästi on ollut toisin, kiinteistörajat ja erilliset lainhuudon omistajat eivät ole luoneet ongelmaa, kaksikin eri tilannetta on mennyt moitteettomasti omalla kohdalla läpi. Toinen kiinteistöistä tietenkin on ollut siinä vaiheessa oma, kun on lohkottu erillinen tontti kaupan yhteydessä yhdestä pellosta. Nyt vaan oli tilanne, jossa edellinen viljelijä oli viljellyt vuokralaisena samaa peruslohkoa, vaikka oli kaksi eri omistajaa ja lainhuutoa. Mutta meikäläisen hakiessa peruslohkoja sinne Vipuun ja siellä näkyi se yksi peruslohkotunnus, tuli ohje, että pitää jakaa, vaikka se on siis yksi pelto, josta lienee lohkottu konevajalle tontti ja siitä on sitten hiukan peltoakin jäänyt siihen uuteen tonttiin, tarkoitus ei liene ollut muuttaa saman salaojitetun palstan viljelykäytäntöä, vaikka siihen keskelle se punainen viiva tulikin.

-SS-

^
Täytyy sanoa että ei mulla oo tullut edes tuollainen asia mieleenkään. Siis tuo että peltotuessa on A ja B vaikka tukihaussa vain A. No ei tuossa nyt vaijeuksia ole poistaa se B, mutta silti taidan jättää  ainakin ne jossa fosforin tasaus on eri tahdissa ja tuon jossa on maalaji yms viljavuusnäytteet eri. Voin toki vetää B:n yli viivan sitten paperiversiossa ja kirjoittaa että kyseessä osa A lohkoa. Laske yhteen ! 

Ymmärrän tuon fosforintasausongelman karjatilalla (?) , kasvulohkojen rajojen siirtelyssä vuodesta toiseen voisikin olla ongelma. Peltotuessa kuitenkin taidetaan ottaa huomioon ehdollisuuden ohje "Jos peruslohkolla olevien kasvulohkojen sijoittelu muuttuu tasauskauden aikana, seuraa fosforintasausta peruslohkotasolla." Peltotuki tekee eri kasvulohkokasveille fosfaattitasoista jonkinlaisen painotetun keskiarvon ja käyttää sitä sitten koko peruslohkon fosfaattilaskelmissa.  Huomasin tämä kun fosforitasetta oli kasvulohkolla, jolla ei ollut käytetty fosfaattia, tuli peruslohkokohtaisesti sieltä lisäystä. Ongelmien välttämiseksi kasvulohkot olisi hyvä jakaa hiukan etukäteen tuumaillen. Muutenkaan ylisuorittaminen ei ole toivottavaa tuossa tukihommelissa: jos 5 ha palstalla pitää olla yksi näyte, niin jättää yhteen näytteeseen, jonka kirjaa Peltotuen viljavuuslukuihin. Ottaa omiin tarpeisiin vaikka enemmän sitten, mutta ei tee niistä enemmälti asiaa.

-SS-

Jokin nykyisen Pro-Agrian konsultti sen suunnitelman kävi silloin 1990-luvulla meillä tekemässä. Oli läppäri ja sinne rastitti viisaan näköisenä, yhden käärmemännyn tupsun peltoliittymän vieressä merkkautin ja yhden kivitaskun pesäpajupuskan naapurin puolella merkkasin suojeltavaksi, taisivat viemäriurakoitsijat senkin tuhota. Olisiko konsulentti saanut palkkansa niistä tukirahoista Neuvo-tapaan ? Kirjallisuuden hankinta, joka sisälsi kasvinsuojelun oppaita, oli muutaman vuoden myöhäisempi ajankohta kuin tuo ympäristösuunnitelma.

-SS-

Anttosessa menetettiin taas yksi laitaoikeistolaisten ääriajattelijoiden joukkoon...

Tai jotain.

-SS-

Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Tässä tuo kiinnittyminen todellisuuteen näkyykin. Suomessa pienviljelyn tukitaso ja lohkorakenne, ja teknologia kuitenkin kuin neljännestuhannen hehtaarin lohkojen Section-rallin mukaan. Suuressa maailmassa ruiskuilla ajetaan kameraohjattuna, että aineliuosta ruiskutetaan vain kameroilla ja hahmontunnistuksella löydetyn rikkakasvin päälle. Green-on-brown (ennen kylvöä Roundup) on laajasti käytössä, ja myös "green-on-green" toiminee hyvin leveälehtisillä. Ainesäästöt 60% luokkaa.

No, herneet jurovat paikoin rinteillä, onko lajikkeiden välillä eroja kuivuuden kestossa ? Kuinka iso osa herneistä kylvetään aitosuorakylvönä ?

-SS-

Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 

Kyllä, lisäselvennykset kertoivat juuri nuo riskikohdat, joista olen itse pyrkinyt pysymään kaukana, juuri sillä tavalla, että ainoastaan Vipu-lohkot lukitsevat viljelyn ja Peltotuki synkronoidaan Vipusta käsin, ja tilalla on koko ajan syytä toimia Vipuun ilmoitettujen pinta-alojen ja kasvien mukaan. Tuo Peltotuen ominaisuus (varomattomasti siirrettäessä )sekoittaa lohkokirjaimia ennestään täytettyyn suunnitelmaan Vipusta päivitettäessä on tuttu. Siksi pidän lohkot ja niiden fyysisen kirjainjärjestyksen syksyllä ja talvella "paperilla" tiedossa, jo ennen kuin Vipu aukeaa, ja sitten teen Vipulla erikseen, tarkistutan pinta-alat ja vipuneuvojan ja sitten vasta päivitän Peltotuen ja kuittaan eroavaisuudet useimmiten Vipu-lohkon pinta-alalla. Tehdyt toimenpiteet ja muistiinpanot eivät kärsi siirrossa. Sellaisissa tilanteissa*, joissa olen pienentänyt peruslohkoa, ja muutos on hyväksytty, mutta Vipusta tulee Peltotukeen aina vaan se vanha isompi lohkotieto, vaikka Vipussakin se on pienempi tallennettuna, se muutoshyväksytty, se aiheuttaa erillisen kontrollin tarpeen siirrossa. Peltotukeen integroitu Sirppi tarvitsee ne Peltotukeen siirretyt lohkot, jossa voi näyttää kartat jne. Siksi pidän pääsääntöisesti Peltotuen päivitettynä Vipun lohkotiedoilla, en toisin päin.

Syysviljat siirtävät viljelysuunnitelun ja kirjanpidot kasvukautta edeltävään kesään, jopa ennen Yaran minuuttihuutokauppaa. Fazerillakin proruissopimukset pitäisi olla jo tehdyt.  Siksi pelkästään kevätviljoja tai monivuotisia nurmia viljelevän lienee vaikea nähdä, että syyskasvit aiheuttavat etenkin Peltotuessa tarpeetonta hankaluutta ja Vipusta ei riittävästi löydy apuja uuden lohkojärjestelmän rakentamiseksi. Peltotuen lannoituskirjanpito ei tunnista typenkäytön nollautuvan seuraavaksi kevääksi, jos syysvilja on kylvetty ja lannoitettu normaalisti, ja keväällä aloitetaan puhtaalta pöydältä. Eli Peltotuki kohtelee typpeä samalla tavalla kuin fosforia.

Kasvulohkoja on tullut pideltyä joidenkin mielestä tarpeettomasti monta, juu Vipussa vaan täyttää kaikki nnn peruslohkoa ohralla, sama lajike ja samat aineet ja lannoitteet. Mielestäni silloin Vipussakin pitäisi pystyä täyttämään "tila-peruslohko", eli kokotilan kokonaisuus, ilman mitään peruslohkojumppaa. Sitten seuraavana vuonna toista ja kolmantena vuonna kolmatta jne. Kuitenkin käytännössä, jos on monta peruslohkoa, joissa pohjavesialueen raja menee lohkolla, olen ne jakanut kasvulohkoiksi pohjavesirajaa pitkin. Samoin mäki ja tasainen on jaettu eri lohkoiksi, silloin kun on syysviljakierron vuosi. Ihan turha sinne tasaiselle on syysviljaa laittaa, puolen vuosisadan  todetut talvituhoutuneet kasvustot  jo saattavat riittää vakuuttamaan härkäpäisemmänkin viljelijän, minä en halua enää kokeilla 51. kertaa. Kevätviljavuonna ei ole mitään syytä pitää samalla lajilla samalla lajikkeella niitä mäenrinteitä erillisissä kasvulohkoissa. Sitten kolmas ennustamaton tilanne on se, että siementä on vain määrältä, esimerkiksi sertisäkkejä. tai hybridiruista.  Kylvän niin pitkälti kun siementä riittää, jolloin saattaa tulla kasvulohkoraja keskelle peltoa. Jos merkkaa vain "jotakin viljaa", värierosta silti voi tulla selvityspyyntö, jos satelliitti sijoittaa kasvulohkorajan peruslohkolle ?

Maaseututoimistot usein kehottavat jakamaan useamman eri omistajan omistaman mutta yhden vuokralaisen viljelemän peruslohkon lainhuutojen mukaan kiinteistörajoista, mutta en ole löytänyt vahvistusta, että se olisi välttämätöntä.

-SS-

*Esimerkki, peltokaupan yhteydessä kauppakirjassa oli myyjien maininta, että pellon ostaja voi viljellä toistaiseksi myös erotetun tontin osaa pellosta, kunnes tilakeskus myydään, jolloin pellon hallinta siirtyy ostajalle.

En ole tainnut kymmeneen vuoteen yrittänyt siirtää lohkoja suunnitteluohjelmasta Vipuun. Sen verran  jossakin vaiheessa oli omituisia ilmiöitä, eikä edes luvattu homman onnistuvan niin kuin alkuaikoina. Eli suunnittelen peruslohkojen viimeisen tiedossa olevan koon mukaan Peltotukeen  palstat, mittaan ne karttapaikassa, kirjaan paperille kasvulohkojen  keskinäisen järjestyksen, sitten teen listauksen mukaan käsin Vipuun lohkot kasveineen. Lopuksi täsmäytän Peltotukeen päin kasvulohkot ja pystyn ottamaan omaan suunnitelmaan ne Vipussa vahvistetut pinta-alat. Näyttää monimutkaiselta, mutta ei se sitä ole. Jos Vipussa voisi suunnitella lohkoja aikaisemmin talvella, ei tarvitsisi tehdä viljelysuunnitteluohjelmassa  "sokkona".

-SS-

Jätän kesäkuun minuuttuaikataulut väliin. Sekä maakaasun että urean pörssikeinotteluspekuloinnit näyttävät palaamista alemmalle tasolle 2027 alkupuoliskolla. Yaran hinnat ovat reagoineet näihin hintamuutoksiin petinteisesti hitaammin, joten edullisimmaksi seuraaville kevätkylvöille voisi veikata vaikka liettualaista apulantaa ? Viljapörsseissä ei ole mitään hinnanousupaniikkia näkyvissä, jollei sitten joku täkäläinen hermoantti irtaudu vapaaehtoisesta kartellista. Eli nyt pitää lyödä vetoa talven 2027-2028  viljojen hinnoista, ja nyt kesäkuulla saattavat lannoitteiden hinnat kesäkuussa  olla korkeimmillaan seuraavaan 24 kuukauteen. Miten se nyt oli tili tehdään ostaessa tai jotain.

Toivottavasti lähes kaikki ryntäävät tässä sydänkesällä kiihkeästi tappelemaan siitä viimeisestä Yaran apulantasäkistä, sitten keväällä 2027 voi toimettomuuteen kyllästynyt lannoitekauppias antaa meikälle alennusta, vaikkapa ihan vaan että saisi ikävystymiseensä helpotusta...

-SS-

Kakkoskutosesta limilaudoituksena tulee vahva ulkovuori.

-SS-