Kyllähän niitä lohkoja käsinkin käyttää. Ei siinä mitään. Kyse on enemmän työn helppoudesta, kyllä rahaa käytetään paljon typerämpiinkin kohteisiin.
Se riski että GPS:ssä häiritään pitää toki ottaa tosissaan mutta ei ole mikään peruste olla hyödyntämättä sitä normaalitilanteessa.

Suutinkohtainen sulku ja kaarrekompensaatio, käytännössä ihan sama miten pellolla kurvailee, menee oikeaa määrää oikeaan paikkaan. Kiilamaisissa kohdissa ei tarvi tähdätä tiettyyn kohtaan puomia, voi vapaasti lähteä kääntämään jouhevalle ajolinjalle takaisinpäin. Jos ainemäärässä säästää 3-5% kuten SS tuolla mainitsi, tekee esim. 1000ha alalla samalla satasen hehtaarikohtaisella annoksella 3000-5000€ vuodessa. Sama tulee sitten kasvussa jollain tapaa, on aineita joita ei saa ajaa tuplamäärää kuten korrensääteet ja tietyt rikkakasvit, tekee ihan selkeää vioitusta.

Ennen kaikkea automatiikka tuo helpotusta työhön, sen merkitystä ei voi väheksyä, se on todennäköisesti yhtä tärkeä hankintaperuste kuin aineiden saaminen oikeaan paikkaan oikealla määrällä.  Jos kaikki ruiskutettava omia nelikulmion muotoisia isoja lohkoja, voi hämärtyä automatiikan tarpeellisuus kun ajettavana  onkin satoja erimuotoisia lohkoja, joilla voidaan olla eka kertaa koskaan. Automatiikan hinta pitääkin keskustelun yllä, eihän osa ymmärrä automaattiohjauksen hyötyjä

Loimaan suorakylvökokeessa on niin paljon tahattoman intressiristiriidan mahdollisuutta, koska se on suorakylvölaitemarkkinoinnin väline, ja kyseinen konsepti oikein kutsuu sopupeliä. Uskonkin Västankvarnin koesarjaa paremmin, koska niillä tuloksilla ei myydä suorakylvökoneita.

-SS-

Tehtiinpä kokeita myös Haapajärvellä ja oliko Kannuksessakin, koulutiloilla. Tulokset ei olleet oikeen mairittelevia, kun maalajit olikin hikeviä ja kevätkylmiä, isoa olkisatoa luonnostaan tuottavia. Omalla kokemuksella suorakylväisin kaikki, jos olisi oikeat reunaehdot. Nyt on näiltä nurkin se viimeisinkin suorakylvöpioneeri laittanut koneen naftaliiniin, toki eläköitymisen vuoksi. 9 konetta tuli pitäjään huippuvuonna 2005, siis vieskalaisia, ja kaikilla suorakylvettiin lähes kaikki tilojen pellot. Hiljalleen muokkailuja lisäillen ja nykyään taas käytännössä kaikki jollain tapaa muokaten, yleensä kyntäen. Rikkakasvit eikä taudit ei olleet minkäänlainen ongelma suorakylvössä, kyllä se ongelmat tuli siinä ettei voi vain odottaa kesäkuulle kun optimiolosuhteet tulee kylvämiseen, ja ehtiikin kylvää enää aikaista ohraa, joka taas kaikista herkin suorakylvön vitsauksille.

Striptill tyyppinen kylvö kiinnostaisi kovin, vähän on jo projektia sen suuntaan tekeilläkin. Varsinkin syysviljoille melkoisen ylivoimainen tapa perustaa kasvusto, talvehtimisen edellytyksetkin pitäisi olla parhaat mahdolliset.

Kylvötavasta riippumatta, viileä ja pitkä kevät, rikkakasvit on viihtyneet eka nyt jo pitkällä olevissa oraissa. Rikkakasveille sopivien sateiden myötä itäneet ja kasvaneet rehevästi, heti kylvöstä saakka.

6mm satoi eilen. 3km:n sivuun, missä mulla merkittävin peltokeskittymä ja "naapurin" cordulus, siellä 1.25mm. Tuo omaan mittariin keskellä aukeaa sattunut kuuro osui juuri siihen, sopivasti sillä kohdalla peltoa itsellä hyvin kapeasti. Kotonakin mittariin vähemmän. Ensin kärsittiin jopa kosteudesta kun routa sulasi todella myöhään ja sateitakin tuli kesken viimeisten kylvöjen, nyt sitä vettä voisi jo tullakin mutta vielä pärjätään ok. Jos pitää säästellä, säästellään edelleen ja vähän myöhemmin reilummin. Kasvustot on erittäin eriaikaisia tänä vuonna, koskaan en muista tällaista että ekat huhtikuun loppupuolella kylvetyt aikaiset ohrat jo turvottaa tähkää ja työntää lippulehteä kovasti, toisaalta vieressä voi olla toissapäivänä kylvettyä ohraa. Toiset kaipaa jo kovasti vettä kun korrenkasvu lopuillaan, toiset vasta aloittelee itämisprosessia 

54.5mm on saaneet omat ekakylvöt, 3. ja 4.5 kylvetyt, suurin osa kylvöistä noin 50mm. Kuulostaa hienolta määrältä mutta tuli hiukan liian aikaisin, kun kosteudesta ei ollut muutenkaan pulaa ja enemmänkin oli haitaksi. Maalajit sellaisia ettei pidätä vettä lainkaan, niin nuo millit oli suurelta osin ihan hukkaan heitettyjä. Säätösalaojakaivon laitoin yhdellä tasaisella lohkolla kiinni Huhtikuulla, eikä sateet nostaneet vedenpintaa lähellekään ylimenoa, noin 70 sentin syvyydessä oli veden pinta lähimmillään kun sateita tuli reilummin. Silti säätösalaojituksen hyödyn huomaa, pellon pinta pysyi pidempää tummana tietyillä kohtaa.

Tänään tuli tänne Hämeen sydämeen pääskyset.

Samoin tänne perämeren rannikolle, keskellä päivää pölähti yhtäkkiä iso lauma pihaan pyörimään ja taispa sieltä tulla vakioasukkaatkin kun siihen malliin hallissa lauloivat.

aika hyin tuo parin millin sate on piristänny kasvua.   epätasaset oraatkin saanu vauhtia ja rikat heränny elooon..   ja koivun lehet pompsahti oikeaan kokoon.    mutta paljon enemmän kait tarviis sataa jotta ois rehuteon aikaan jotain niitettävääkin..

Heh, koivun lehdet pomsahti oikeaan kokoon. Katon tuossa takapihalla olevaa koivua ja on ns. lämpimällä paikalla, lehdistä aavistus, hiirenkorvaehkä mutta yleisilme ihan mustavalkoinen. Toisaalla lehdet jo ehkä kynnen kokoisia, joissain koivuissa, mutta suurin osa vielä melkolailla saman näköisiä kuin talvella, mitä nyt silmut turvonneet. Nurmikot muuttui vihreäksi nyt sateilla ja jos tulisi parikin edes viidentoista asteen päivää, koivutkin heräisi kevääseen.  Kuitenkin viikko ennen vappua kylvetyt ohrat on oraalla, mutta ne kuivilla ja lämpimillä paikoilla. Ylivoimaisesti suurin osa kevätviljan siemenistä odottaa vielä säkeissä kylvöä ja tää "sadekausi" jarruttaa kylvöä parhaimmillaankin vielä pari päivää. 22mm maanantai-illasta lähtien, kohta tulee ehkä hiukan lisää mutta voi sanoa olleen täydellisen sateen, tällä hetkellä.

6 milliä tänään.Eli 18 milliä kylvöjen päälle ja satanut oikein hissukseen. Ensimmäiset ohrat näkyy tulleen piikille,kylvetty 3.5.

Sama 18mm yhteensä eka kylvöjen eli 3-4.5 kylvettyjen päälle. 4.5 kylvetty verttiä ja kävin tänään kattomasa kotilohkolla hallin takana ns. lämpöisessä kohtaa. Juuria ja juuri näkyvä itu siemenissä. Ei tuu ihan hetkeen piikille tällä tahdilla. Lämpötilat olleet niin armottoman matalia, ettei ihme. Kolmena päivänä tuon em. kylvöpäivän jälkeen jäänyt päivän maksimilämpötila viiden asteen tienoille. Lämpösummaa kertynyt kylvöstä 12.26 astetta, nyt merkkaa jo kymmenyksetkin 

Lainaus käyttäjältä: ht - 12.05.26 - klo:09:38

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.05.26 - klo:08:10

1997 säätilat saattaisivat uusiutua, silloin kesällä yli 50 hellepäivää ja kuivaa, eli ihannesää jättisatojen syntyyn.

Silloin kesällä toukokuu-elokuu - välillä satoi noin 200 mm, ainakin riitti hyvin syysvehnälle.

-SS-

Kumpaa se nyt oikeesti oli?

Menin II/97 saapumiserässä Parolannummelle ja on jäänyt mieleen että kuuma oli. Ihan hemmetin kuuma. En muista että oikein mitään olisi tehty sateessa.

Mínä 1/97 Kajaaniin ja Vuosangassa leirillä meinas teltat hukkua. Mahtoi olla ampumaleiri, jossa puolijoukkueteltat valmiissa montuissa, näkkärit pohjalla. Ei näkkärit riittänyt kun vettä tuli ennätysukkosesta, joku ennätys se oli, vettä kerralla 100-200 millin väliin. Lie löytyisi uutisotsikoita penkomalla millimäärä, ainakin lähiasemalta. Muutenkin oli kelit vaihtelevia, vettä ja hellettä, ainakin tuolla itäpuolella Suomea.

Toissa iltana tuli milli, eilen noin 14 lisää ja nytkin satelee hiljalleen. Lupailee vielä reippaasti vettä huomennakin. Tuleeko näistä ekana kylvetyistä prince-crop, aika näyttää. Ainakin itämiseen on olosuhteet täydelliset, ellei sadetta tule övereitä. Eilen oli lämpötila koko päivän 3-5 asteen välillä, nyt jo juhlalliset 6 astetta. Aika raikas on ollut kevät, 15 astetta ollut lujassa ja ylityksiä ei montaa tälle kevättä. Kuitenkin koivuissa viherrystä puusta riippuen, pensaat vihertää ja pihanurmikin kohta kesäisessä värissä. Ekana näillä nurkin kylvetyt ohrat jo nätillä oraalla, omat vielä piilottelee maassa mutta lie päivän, parin päästä jotain jo näkyvissä. Edelleen iso osa isännistä ei ole kylvänyt aariakaan, ehkä jopa suurin osa ja osalla loppusuoralla. Peltoja kosteutta seuraamalla kylvöt hyvällä mallilla lämmöistä välittämättä, kalenteria ja lämpötiloja kattovat odottelee. Tää sade tekikin heille odottamiseen lisää aikaa.

Syysviljat säilyi kotonurkilla ihmeen hyvin, suoraan perunan noston jälkeen kylvetyt, mitään muokkauksia tekemättä ja syyskuun loppupuolella kylvetyt,  kasvipeitteisyyttä/välikasvia täyttävät kasvustot lähes moitteettomia. Niin hyviä, että olisi kannattanut jopa lannoittaa. Ihme juttu, kovien pakkasten tullessa täysin lumettomaan maahan ja lumien lähtiessä aikaisin.

Mikäs toi hanhitilanne oikeasti nyt on? Muutama pieni parvi näkynyt, ei muuta. Onko niiden reitti muuttunut, vai eikö pääjoukko ole vielä edes saapunut Suomeen, kun on ollut kylmä pohjoisvirtaus vai onko ne jo menneet venäjälle jotain toista reittiä pitkin? Huolestuttavin skenaario on, että ne on vielä tulematta ja saapuvat vasta kun kaikki kylvöt on kunnon orailla.

Ihan vtukseen noita näkyi tänä keväänä, metsähanhia toki., seassa sitten merihanhia ja muita sattumia. Eilen illallakin olivat myllänneet melkoisesti kylvettyä hernemaata, tai siis mylläsihän ne päivälläkin mutta pölymyrsky siloitteli pellon, illalla oli taas tumman laikukkaana kuin olisi äestetty. Kattelin että vehnä ja ohra kelpaa, nyt just on tuossa kotipellolla ohrapellossakin. Kaivoin hernepeltoa myllätyltä alueelta, niin kyllä sieltä siemeniä löytyi ts. tuskin ne kaikkea syö.

Ihmeen pitkään jumittaa tuollainen satojen lintujen parvi, pääjoukot menneet mutta nää jäi notkumaan. Tuskin ne vaihtuukaan, vaan samat linnut odottelee sopivaa virtausta? Kelit olleet ehkä vastaisia, kunnon etelävirtauksia ei ole ollut pitkiin aikoihin.

Sellainen juttu, että nää ei syö vihreää orasta. Naapurissa ollut talven useilla perunapelloilla syysviljaa, joka lannoittamatta kun kynnetään sekaan. Se toki vihertää kovasti mutta ei niissä hanhet viihdy. Aiemmin keväällä kyllä söivät peltoja mustaksi, samalla kun viihtyivät muutenkin perunapelloilla. Perunapellothan noiden herkkua, ne vetää keväisin linnut puoleensa. Tällä hetkellä näkyy olevan nää mun kylvetyt, tässä ei oo kukaan muu kylvänyt ihan vieressä, eikä varsinkaan hernettä, niin paskiaiset viihtyy.

Useamman hanhen oon ampunut aikojen saatossa, silloin ku se oli vielä luvallista. Tässä jo mielessä pyörii että pitääkö katella ristikkoa kohdalleen, että varoisivat...

Niinjoo, valkoposkihanhia ollut parina edellisenä keväänä jonkinlainen pieni parvi kun kylvöt on jo tehtynä ts. ne tulee myöhemmin. Toivottavasti ei tänä vuonna lainkaan, nää metsähanhetkin näköjään osaa olla keväällä riesana. Syksyn riesana sitten kurjet, ja nehän tekee ihan oikeaa tuhoa ja isolla osaa aukeaa tuhatpäisinä laumoina, nää kevään hanhituhot hyvin pientä.

Ja kenelläkään siellä nurkilla ei ole omistuksessa esimerkiksi haulikkoa?

Nojoo, itelläkin useita. Mutta meneppä paukutteleen ku mitään ei nyt saa ampua, niin on tuolta aukealta joku bongari sut kuvannut ja luvat sekä aseet lähtee.
Syksyllä kuulemma joku ampunut haulikon makasiinin tyhjäksi kurkiparveen reiluun 100 metriin Lähtivät kauemmaksi, ainakin hetkeksi

Vaimo kävi pyörällä vilkaisemassa aamulla, kauhisteli miltä pelto näyttää, kaivaneet laikuittain. Säikytteli pois, nyt ne prkeleet on löytäneet sen hernemaan. Tässä ei oo muut oikeen mitään kylväneet, tai siis vain yks naapuri isoja lohkoja metsänlaitaan, parin kolmen kilometrin päähän. Nää paskiaiset tykkää olla keskempänä aukeaa, ei ne oo koskaan millään pienemmällä aukealla. Ja kuin tilauksesta, ikkunasta vilahti parvi pellolta pois päin, joen toiselle puolelle, toivottovasti
Aika liki 2 kuukautta noita ollut, parhaimmillaan parvi 10 000+ lintua, silloin söivät perunaa. Nyt lie perunat jo pehmenneet tai syöty koko aukealta 

Lainaus käyttäjältä: bouli - 06.05.26 - klo:07:30

Tämä kevät on kyllä tässä meillä taas nimenomaan sellainen että sateet kuihtuu. Maanantain sade oli ensin ennusteissa 10mm luokkaa, siitä vähitellen pieneni pariin milliin ja lopulta tuli pieni helmi mittarin pohjalle. Ja ennuste on taas viikon eteenpäin poutaa.
Kosteutta on kyllä, pinta on syysmuokatuilla kuiva ja täysin kylvökuntoinen mutta alla tuntuisi olevan kosteutta turhankin kanssa. Sänget on kyllä märkiä. Herneen kylvin viikonloppuna ja vähän ohraa nurmen viillokseen. Saa nähdä vaan miten herneiden käy, hanhiparvi löysi tiensä pellolle..

Hanhiparvi asettuu riviin ja lähtee kävelemään pitkin kylvöriviä kaivaen jyvät maasta parempiin suihin. Tullut monena syksynä koettua toi. 

Joo eihän se täälläkään toteutunut ennustettuna se sade mut monena vuonna voi ennusteessa olla viikkoa ennen esim. 10mm ja päivää ennen se kuihtuu nollaan eikä pisaraakaan tule. Nyt kai se oli noin puolet. Oma mittari edelleen varastossa niin tarkkoja millejä ei osaa sanoa. Ekat kuuro oli tullut jo sunnuntain ja maanantain välisenä yönä. Yllätyin oikein kun maanantaina menin aamulla jatkamaan kylvöjä niin siemenkärryn pressun päälle oli kertynyt vettä.

Siis hanhet syö pellosta siemenet? Tänään oli melkoinen parvi tuossa sunnuntaina kylvetyllä vehnäpellolla. Kävin tyhjentämässä apulannanlevittimen sinne, niin melkoisen äestettyä oli pelto... Hernettä on pari lohkoa sivummassa. Joltakin oli lurahtanut tielle ohraa ehkä 10l ämpärillinen tai pari, liekö tarkoitukselle, edellisenä iltana oli koskematonta ja seuraavana aamuna oli vain pskaa jäljellä, ei jyvääkään  Tosi kauan hanhet notkuu tässäkin, toki niitä enää maksimissaan ehkä tuhannen linnun parvi, kevään aikana ollut melkoista lauttaa liikkeellä. Vuodesta toiseen lisääntyvät näin keväällä nähtynä, ja metsähanhia käytännössä kaikki.

Kylvettynä reilu kolmannes kylvettävistä kasveista, vehnät, herneet, kaurat ja vähän ohraa. Rypsi kokoaan ja ohra pääasiassa kylvämättä. Ma-ti yöllä tuli 5-6mm vettä, kasteli yllättävästi, tai sanotaanko näin että haihduntaa ei ole kuin nimeksi kun lämpömittari pyörii viiden asteen tienoilla, kympin ylityksestä rasti seinään. Eilen etäpelloilla lunta/vettä käytännössä koko päivän kun olin kylvämässä. Tänään samalla suunnalla reipas kuuro ja just NYT tarkan tutkakuvan mukaan siellä sataa jälleen. Kotona ei sada, meri pitää pilvet tuossa 15km:n päässä mereltä.

Helvatan kylmää ollut, tänäänkin kahden maissa pellolle mennessä mittari näytti 2.5 astetta lämmintä ja räntää rätki lasiin. Kylvetyt pellot olleet todella hienossa kylvökunnossa, ja olisi lisääkin syksyllä kynnettyä mutta rypsille varattuna. Tänä vuonna se ihme, että syksyllä kynnetyt rapakotkin kuivahtaneet hienosti. Alla tosin voi olla ja onkin monin paikoin jää. Routaa on todella paljon edelleen, eikä se mikään ihme kun ei ole satanut kuin muutama milli viimeiseen pariin kuukauteen, ja lämpötilat on mitä on. Viimeisen viiden päivän aikana maanantaina ylittynyt hetkeksi 10 astetta, muuten jääty alle. Normi kylvökelit, sillä erolla ettei oikeasti lämmintä ole luvassakaan 2 viikon ennusteessa.

4mm oli mittarin pohjalla. Mahdoton pöly on pihasta ilmassa, syksyn kynnökset ei nyt pölyä. Tehtävissähän ne olisi, ei puutu kun aika

Aikalailla sama määrä lienee, tuli tosin täysin lumena ja cordulukseen kertyi sulamislumista alle milli. Ilmatieteen sääasemiin viiden millin kahta puolta, lunta oli reipas 5 senttiä mutta alle 10. Piti tehdä lauantaina lumitöitäkin kun oli kinostanut varjon puolelle pihalla ja jatkuvasti pitää trukilla kulkea, ei voinut jättää poljettavaksi jos jäätyisi yöllä ja niinhän siinä olisi käynytkin. Edelleen löytyy lumenriekaletta varjoista jne.  Haihtumalla on lumet lähteneet, rapsakkaa tuulta ja auringon paistetta, lämpöäkin yli plussan, tänään jopa ylittyi +5´c 

Kuivaa on pelloilla, tänään illansuussa kävin kokeilemassa kultivointia herneen sängellä ja kiireellähän noita saisi aukaista lämpenemään ja kuivahtamaan, kylvää hetikohta mutta tuo yllä mainittu, aika meinaa olla kortilla. Vielä on muutama erä lajittelematta isännille, mutta tuolla tuo kone jauhaa minkä ehtii, loppuu ihan pian ja pääsee lomalle, keskittymään kylvötöihin    Kelit on ihan normaalit kylvötöihin ja kun kalenteria kattoo ja muutaman päivän päästä pääsee kylvämään, aikaista kyllä mutta ei mitenkään poikkeuksellista lähivuosikymmeniniä.

Lainaus käyttäjältä: Ruisrypsimohralvehnä - 16.04.26 - klo:07:03

Eilen ajelin Helsingistä vähän ylöspäin, kukaan ei ollut tehnyt mitään. Äänestääkö porukka jaloillaan..vai mikä meininki.

En usko et äänestää mut joku nyt jarruttaa. Lämpötilat paukuttaa melkein 20 astetta ja pelloilla hiljaista kuin hautausmaalla.. 
Satunnaisia innokkaita on mut muuten rauhallista. Maan kuivuminen ei ole edistynyt sitä tahtia kuin lämpötilan voisi olettaa tekevän.

Oisko routaa metsänlaidoissa etelässäkin?

Kuukausi sitten hihkuin ettei routaa ole ihmeemmin, luokkaa 40-50 senttiä rapakollakin, mitä pidin ihmeenä kovan talven ja olemattoman lumipeitteen jälkeen. No, nyt on selvinnyt että routaa on rapakoilla rajusti, kun on sitä muuallakin. Kuulin että ojan kaivaminen puhtaalle pellolle oli pitänyt keskeyttää kun maalaji vaihtui hietaisesta mullaksi. Kone iso, 30 tonnin pitkäperäinen, mutta routa raju este ja homman oli saanut keskeyttää. Taitaa tässä hetki mennä vaikka pellot pinnasta pelottavan kuivia, kuitenkin kyntää pitäisi suurin osa. Olkipatja melkoinen erinomaisen viime vuoden sadon jälkeen, eristää tällaisena kuivana keväänä todella pitkään. Vettä kaivataan kipeästi mutta sitä ei ole tullut eikä ole luvassakaan. Joessakin jäät sulasi käytännössä paikoilleen, veto-ojissa ei ollut tulvia ja vesi ollut jo viikkoja reilussa kesäkorkeudessa, lammikot pelloilta haihtui taivaalle. Salaojat on vielä osittain jäässä.

Routa painui syvälle vaikka kelit lämpeni, yöpakkaset pitänyt huolen ettei pinnastakaan sulaa enää enempää.

Aikainen kevät muuttunee tulevien sateiden, niitähän tulee vaikkei vielä lupaillakaan, myötä myöhäiseksi...

Lainaus käyttäjältä: bouli - 12.04.26 - klo:10:54

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 12.04.26 - klo:09:31

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 12.04.26 - klo:08:00

Myös herne yllätti 196g teejiipeellä. 70 neliöllä tiheydellä, menee hehtaarille maltilliset 153kg. Siementä riittää nyt niin hyvin, että lisään pinta-alaa ja noukin erikoiskasvipalkkiota isommalta alalta, jolloin siemenkustannus laskee merkittävästi. Taloudellinen jättipotti on lähellä, jos saa jonkinmoisen sadon puitua.

Siis missä mielessä jättipotti ? Onko herneen satopotentiaali todellakin niin vahva ? keskisadot näkyvät viime vuodelta olevan 2,1 t/ha, A-rehun takuuhinta 230 € . Toki valkuaiskasvituki ja kerääjäkasvituki yhdessä tukituottaa ehkä paremmin kuin monimuoto tai saneeraus ?

-SS-

3,5-4 tn on hyvä työluku. Ilman lannoitetta. Ja parinkymmenen kilon typpihyöty seuraavalle vuodelle.

Koska herneen keskisadot ovat viljelyn yleistyessä Suomessa painuneet noin puoleen viljojen keskisadoista (v. 2025 2,1 t/ha) , voi lähteä siitä liikkeelle, että jos pellon kuivatus ja kalkitus sekä muut viljavuudet sallivat esimerkiksi ohralla (keskisato 3,8 t/ha) 7,6 t/ha onnistuneen sadon, voinee odottaa 4 tn satoa herneestä ? Herneen viljely on keskittynyt osaaville, viljanviljelyä nyt harrastaa jokainen kynnelle kykenevä, joten toteutuneissa hernesadoissa voi olla tietynlaista selviytymisharhaa ?

-SS-

Herne vaatii hyvän maan, niin kasvaa ihan itsekseen, liikaakin. Viime vuoden hernesato viiden tonnin nurkilla, puiduksi sai 4.6tn ja risat. Peltoon jäi paljon kun oli niin maata myöten, ja viimeiset metrit jäi puimattakin kun sade ehti ensin, mutta tuohon keskisatoon sekin pinta-ala lasketaan. Muttei tuosta ohraa saa koskaan 9 tonnin satoa, tai ainakaan ole vielä tähän mennessä saanut, tosin ei nyt ihan älyttömän kauas ole jäänyt parhaimmillaan. Herneelle ns. normisato mikäli onnistuu ok., eikä vaadi mitään hokkuspokkuskonsteja kuten ohra. Lannoituskin fosforia ja kalia, kasvinsuojelu rikkojen torjunta ja muuten herran haltuun.
Ohralla pitää tehdä kaikenlaisia kikkoja ja konsteja, vuoden olla täydellinen ja sattua täydellinen onnistuminen viljelijällekin ilman omia mokia, että pääsee supersatoihin. Silti suurempi mahdollisuus saada mustapekka kuin herneellä.

Toinen samanmoinen kasvi rypsi, sanotaan että jos ohralla saa viiden tonnin sadon, pitäisi rypsiä tulla pari tonnia. Ohrasta viiden tonnin sato ei kummia vaadi mutta tuntuu että rypsistä parin tonnin sato on ihmeen tiukassa. Joskus sai jopa huomattavasti enemmäkin mutta viime vuosina sadot olleet enemmän tai vähemmän pettymyksiä, vaikka kasvusto olisi enemmän antanut odottaakin. Herne ei ole _vielä_ taantunut rypsin tavoin, vaikka kummallakin viljelykierto on on ollut vähintään suositeltu. Taloudellisesti ajatellen herne on ihan ykkönen, mutta puinnin ja kuivauksen ongelmat tekee monelle eka kylvöistä kaksinkertaiset, ekat ja viimeiset. Sillä niitä on varmuudella luvassa joko ennemmin tai myöhemmin.

Lainaus käyttäjältä: kärmeskytö - 03.04.26 - klo:12:09

Lainaus käyttäjältä: iiro v - 03.04.26 - klo:11:43

Vain persut vie työautolla kersoja " firman piikkiin" harrastuksiin. Kuulostaa samalta kuin  Heinäluoman  hitas asunnot ,joista persut mölisee somessa ja ehkä syystäkin???

Onko tämä vassarin ajatus vai miten etta maatalon pakettiauto on maatalouden kalustossa ja vain työajossa. Mulla oli Transportteri T5 reilun 3 vuotta.Ajoin sillä 110 tkm sinä aikana.Kilometrit vähensin maataloudesta ja päätyöstä toki lain mukaan.Helppoa ja aina kelpasi verottajalle.

Oliko tässä joku ohje että jos kilometreistä yli puolet tulee maatalouden ajoa niin silloin se auto on maatalouden kalustoa?

Joo. Tosin näitä ohjeita taitaa olla yhtä paljon kuin niiden tulkitsijoitakin.

Uutena ja uudenkarheana pidin ajopäiväkirjaa pakettiauton matkoista, sen jälkeen vähennetty vain suorat kulut ja unohdettu kilometrit, auto on kuulunut aina kalustoon. Pakettiautoon tulee vuodessa 7-8tkm, henkilöautoon/autoihin moninkertaisesti. Kelpaa kirjanpitäjälle ja eipä oo verottajakaan perään kysellyt. Jos tulisi verotarkastuksessa jotain sanomista, niin verottajahan tässä mun systeemissä voittaa enkä minä. Enemmän saisi vähennyksiä lähes ilmaisella autolla ajaessa kilometriperustaisesti, mutta ei viitsi keksiä sopivia kilometrejä. Pakettiautolla ja henkilöautolla tulee ajettua kuitenkin oikeastikin sekaisin sekä omia että maatalousajoja, niin ajopäiväkirjan täsmääminen sellaista säätöä ellei sitä jatkuvasti pidä ajan tasalla. Kuitenkin noissa maatalouden kilometrimäärissä ei verottajalla oo mitään nokan koputtamista, niitä tulee kuitenkin todella vähän ja samoin kulut auton pitämisestä järkevällä tasolla. JOS auto olisi uusi tai kymmeniä tuhansia maksava, silloin verottajaakin voisi kiinnostaa mihin sitä kallista autoa käytetään kun vähennyksetkin toista luokkaa.

Moniko tarvitsee oikeasti 5 paikkaista autoa, tai farmaria tai maasturia jne

Farmari ei riittänyt, 8 paikkainen on riittänyt ja jää yks penkki kotiinkin, niin helpompi kulkea sivuovesta sisään ja ulos Kun riittäisikin se 5 paikkaa.
Usein riittää pakun kolmekin,  mutta onhan se pakun umpinainen kuormatila ehdoton valtti kun tavaraa mukana esim. metsässä kulkiessa. Mahtuu 450 litran polttoainesäiliökin tyhjänä kotiinpäin, samoin kaikenlainen varaosarompe ja remonttiin liittyvä kulkee mukana. Eikä tuo uutena ostettu Vito oo enää kuin tonnin, parin auto mutta raha on ollut tallessa, ei ole vuotta kohti paljoa kustantanut. Näin se on katoavaista, uudestakin autosta tulee joskus vanha  Teknisesti pitää kunnossa, muuten ei oo enää niin justiinsa, uutena piti vahata ja pestäkin usein Sanoisin että tuollaisen vanhemman transportterin tai viton käyttöarvo on huimasti isompi kuin sen rahallinen arvo, eikä ne oo ajettavuudeltaankaan ihan huonoja. 

Kuten yllä sanottua, ei välttämätön mutta turhempiakin hankintoja on. Ja vanha, edullinen pakettiauto on niitä järkevimpiä hankintoja useille tiloille.