On se kiva, kun omaan mittariin tuosta riitti 2mm eli aivan yks tyhjän kanssa.

Oevoe menipäs Qurna tiheäksi..Claasin vihreää, kun kylvöä ennen sai vain lorauksen laihaa lietettä, mutta nyt rikkojenruiskutuksen  jälkeen levitän rikkisalttua ja ehkä vielä sitten myöhemmin lisää....

Kuva:Ei näy kylvörivit

1000 kpl/m2 kylvötiheys? Onneksi tuo kääpiölajike Quarna ei voi lakoontua...

Lainaus käyttäjältä: Rakkine - 07.06.26 - klo:10:04

Suorakylvö- ja kevytmuokkauspelloissa fosforia rikastuu pintamaahan, joten olisi hyvä kyntää nekin pellot 5-6 vuoden välein, näin myös rikkoutuu se kova antura mikä muodostuu jatkuvasti suorakylvettävälle tai kevytmuokatulle pellolle. Oman kokemuksen mukaan tuo kyntö silloin tällöin selvästi nostaa satoa.

Loimaan suorakylvöpioneeri sanoi, että seitsemän vuotta kestää maan sopeutuminen suorakylvöön. Sen jälkeen tulee 5-6 tonnin satotasoa säännöllisesti.

Heh, heh – kyllähän se pioneeri nyt viestin murjasi, itsekin meinaa vielä minuuttien päästä nauruun tukehtua. Mutta pioneerithan ovat niitä pahimpia..

Juu, kyllähän noista seudun syysviljoista on nähnyt jo pitkään, ettei niistä mitään kasitonnaria pätkähdä. Sadantalukemat samaa luokkaa kuin SS:llä, eli vahvasti kuivalla vyöhykkeellä ollaan, toisten peltikatot kyllä ropisevat. Mutta eipä siinä mitään, samaa se on ollut ennenkin. Etelästä tuleva sade loppuu ennen tätä kohtaa ja alkaa tämän kohdan yli päästyään uudestaan.

Reilun viidentoista vuoden suorakylvökokemuksella ihmettelen SS:n juttuja siitä, että suorakylvö olisi tautipaineen kannalta helpompi kuin kevytmuokkaus. Suorakylvetyt oraat ovat yleensä lehtilaikkua täynnä jo 2–3-lehtiasteella, toisin on jos pahnaputua on kunnolla sekoitettu mullokseen. Kynnetyt ovat tietysti parhaita lähes poikkeuksetta joka suhteessa, siinä mielessä ihmettelen taas kylmiksen huonoja kokemuksia kynnettyyn tehdyistä oraista; omat kokemukseni ovat sen suuntaiset, että kevytmuokatut häviävät kynnetyille yhdeksän kertaa kymmenestä et cetera.

6mm sain kotona mut yleisesti Loimaan sektori jäi alle viiden. Aika ison alueen viljasuomea tää kuitenkin lopulta kasteli. Mynämäki-Laitila 25-40mm. Kolmostien itäpuolella hyviä lukemia. Nyt tulee illalla vielä kymessä ja karjalassa. Pohjanmaa sai tietysti osansa myös. Me tässä saviseudulla jäimme lisää odottamaan.

Sama 6mm tuli tässä meillä, kolmisenkymmentä kilometriä teiltä Turkuun päin. Vieläkin vähän tihuttelee, että kyllähän tässä on ainekset oikein huippusatoon taas.

Yleensä sään ennustaminen on helpointa juuri ennen h-hetkeä, tai vaihtoehtoisesti välittömästi sen jälkeen. Täksi päiväksi lupailee nyt Ilmatieteenlaitos 20mm ja Foreca 15mm. 12 tunnin päästä tiedetään, kuinka kävi.

Ukkosta ei ole näille pakeille osunut vuosiin, joten tuskin nytkään - riskinsä tässäkin olisi ja varmasti tulisi sitten 100mm viidessä minuutissa, että ehkä parempi sitten näin.

Kevätviljat ovat siirtymässä pensomisvaiheeseen. Eli seuraavat viikot ovat sadonmuosostuksen kannalta kriittisimmät. Aika harvoin on näihin kriittisiin hetkiin riittänyt pohjakosteus. Kaurasta tulee tänä vuonna taas kahden kerroksen väkeä ja vehnä kituu omassa mahdottomuudessaan, aika surullinen juttu.

Lainaus käyttäjältä: Filosofi - 01.06.26 - klo:16:30

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Paljonko tämä kuiva toukokuu tarkoittaa milleinä? Täällä on kosteutta maassa tosi hyvin, poislukien syysviljamaat, jotka ovat kuivaneet pahoin. Erityisen tyytyväinen olen suorakylvöihin. Kosteus on sentin maan pinnan alapuolella. Kasvustot selviää tuollakin vielä hyvän tovin. Tottakai sateesta olisi paljon apua, mutta tilanne ei ole katastrofaalinen, mikä se monesti muuten on tähän aikaan, kun pohjamaa alkaa kuivua. Tämä talvi varastoi roudan ansiosta kosteutta todella pitkäksi aikaa. Poikkeuksellista näinä aikoina.

Toukokuu? Nythän on kyse koko alkuvuoden sadannasta. Mutta toukokuussa joku 35mm eli ei ihan huono, mutta kyllähän sen näkee ympäristöstä, että kuivuus on käsillä.

Tutkin vähän tilastoja: selvästi kuivin alkuvuosi (1.1–31.5.) täällä Turun kupeessa 20 viime vuoden aikana. Eli kuivaa alkaa olla. Eittämättähän se joskus avaa kraanan ihan kunnolla – se tapahtuuko tuo viikon vai kuukauden kahden päästä, onkin sitten arvoitus. Mutta ääripäästä ääripäähän mennään ihan varmaan, se on selvä.

Jos saisin valita, se sadekausi saisi alkaa vaikka nyt heti.

Tarvitaanko sitten pöytävaunua tai ad-säiliötä 🤭

Parisen viikkoa kylvöistä, piikkiä alkaa lykkäämään pikkuhiljaa eli hidasta on orastuminen, yllätys yllätys. En tiedä mikä kämmi kävi apulannan kanssa (kiertokokeesta huolimatta), kun tuolle uudelle Troy-vehnälle menikin typpeä vaan reilu 90 kg/ha, kun tavoite oli 110 kg/ha. Huomasin tuon liian myöhään, vasta kun vaihtui vehnälajike ja pelto. Mutta näinhän pientilallisen aina käy, kylvöt kerkiää kaikki tekemään ennen kuin ongelmat paljastuvat. Nyt mietin pitäisikö tuo lajike koeponnistaa oikein todenteolla ja antaa sen kasvaa tuolla typpimäärällä puintiin asti, vaikka kasvukausi olisikin all-in-tyyppiä...? Tulisi ainakin selväksi miten tuo lajike pärjää nuukaviljelykulttuurissa, sitä kun taitaa olla tiedossa vuosiksi eteenpäin.

Meillä toista kertaa menossa syysvehnälle Incelo+Starane+Mcpa-yhdistelmä. Lisäksi pieni annos tautiainetta ja hivenlehtilannoitetta, jos se vaikka vähän virkistäisi noita kasvustoja.

Jokos olette syysvehniä ruiskutelleet? Viime päivien sateet toivat kyllä rikkoja pintaan...

Niin toivat, ihan mukavasti niitä on jo. Jos puolen viikon jälkeen ruiskuttelisi syysvehnät läpi. Millaisella reseptillä ajattelit ajaa?

Toive elää, että puolenviikon aikaan tulisi 15mm vettä. Olisihan tuo vielä torjuntavoitto noille syyskasveille, muuten niiden taru onkin lopussa. Viimeisen neljän viikon sademäärä 2mm.