Kylhän se satoi. Millejä en tiedä, täytyy taas kysellä..

Ennuste muuttunut kovin sateiseksi. Viikon sisälle luvattu 60mm vettä.. 
Alkaa hieman hiipimään viime vuosi muistiin et onkohan toisinto. Tähän asti hyvin samoilla askelmerkeillä menty toukokuun alusta..

Lainaus käyttäjältä: berkut - 09.06.26 - klo:20:55

Mihinkä tukeen tuon Tukesin ohjeen noudattaminen on sidottu? Meneeköhän tämä  nyt ihan oikein, että viranomaistahot rokottaa toistensa määräysten laiminlyönneistä. vert. palomies alkaa kirjoittamaan ylinopeussakkoja.

Ehdollisuuden opas, luku 6.

Noudata kasvinsuojeluaineiden käytössä myös integroidun torjunnan yleisiä periaatteita. Integroidun kasvisuojelun vaatimukset eivät kuulu ehdollisuuden vaatimuksiin, mutta niitä on silti noudatettava, koska ne kuuluvat lainsäädännön vaatimuksiin.

-SS-

Ja tämä käytäntö ollut jo jonkin aikaa. Yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä et rikkakasvista, taudista yms. Oltava havainto ennen ruuttaamista.

Muistan kun oli se koko tilan valvonta niin noitakin katselivat silloin. Muistaakseni kyllä neuvonnallisella mielellä mut sain oikein kunnia maininnnan kun oli havainnot kirjattu. 

Silloisessa webwisussa tuo homma toimi niin et ryhmä kirjaus jollekin päivälle et oli lohkot käyty katsomassa. Oli löydetty rikkakasveja x, y, ja z. Silloin nyt ei vaadittu kuvia, vaaditaanko niitä nyt?

Silloin kun mulla oli koko tilan valvonta noin 10v sitten niin eka toimenpide tarkastajien ilmaantuessa tontille oli et kaiva viljelysuunnitelma esiin. Toinen luetteleli lohkojen numeroita ja pinta-aloja siitä viljelysuunnitelmasta ja toinen tarkisti vipuun laitetuista tiedoista. Jos tuossa olisi ollut eri pinta-alat niin kuinkahan olisi homma siinä kohtaa edennyt?

Me päästiin kuitenkin peltokierrokselle. Kevätvehnällä paikattu syysvehnä oli tarkastajien mielenkiinnon kohteena. Oli siis ilmoitettu a kasvulohko syysvehnälle ja b oli kevätvehnää. Pinta-alat oli otettu kevätvehnälle kylvökoneen mittarista. Ja kasvustot oli siis sekaisin pellolla. Ei mitään selvää rajaa. Muistaakseni tarkastaja soitti johonkin et mitä tehdään.

Ei sit lopulta tehty mitään. Ekalta lohkolta muuttivat pinta-alat mittausten mukaisiksi. Loput saivat olla kun totesivat kai homman (mittauksen) mahdottomuuden. Itselle jäi käsitys et kylvöala tilastoinnin vuoksi tätä tehtiin. Tukihan oli ja on sama.

Et sinänsä lypsyukon tapaus voi mennä läpi eikä ongelmaa. Itse olen tullut nyt siihen tulokseen et jos joutuu paikkaamaan niin pitää olla selvärajainen. Nykytekniikalla saa myös pinta-alan mitattua ja siirrettyä suoraan vipun kartalle. Mut varon silti sotkemasta eri tukitason kasveja.

On mulkakin lohkoja joissa maan laatu vaihtelee, mut en lähde temppuilemaan niiden kanssa Peltotuessa, pidän hommat yksinkertaisena.

Kirjanpito ja viljelyhän on kaksi eri asiaa. 
Mä pidän ainakin helpompana sitä et pitää kirjanpidon yksinkertaisena. En myönnä et näin olisi tehty mut apulantaa laitetaan paperilla eri määriä eri lohkoille kuin mikä todellisuus on. Siinä voi sit erottaa maalajit ym. Jutut.

Se et jos vipupalvelussa eli viranomaisilla on vain peruslohkolla yksi kasvulohko ja viljelijän lohkokirjanpidossa on kasvulohkot a ja b niin väitän et selittämistä on. Ehkä lypsyukko sit kertoo kun satunnaisotanta osuu kohdalle et kuinka kävi. 

Mä sanoisin lypsyukolle et kyl sul ainakin selittämistä olisi kokotilan valvonnassa. 

Itse tullut tehtyä jo vuosia niin et eka vipussa pinta-alat ja kasvulohkot kuntoon.. sen jälkeen siirto vipusta wisuun päin on ainakin toiminut ok. Wisussa joutuu sit säätää erinäisiä juttuja mut tuo ollut itselle tomivin tapa.

Ei ehkä oikein täytä pykäliä viljelyn suunnittelusta kun tämä tehdään monesti vasta sen jälkeen kun jyvät on jo piilotettu. Raaka versio suunnittelusta on olemassa wisussa ja pinta-alat siinä vähän heittää mut ei olennaisesti..

Lainaus käyttäjältä: kylmis - 07.06.26 - klo:12:10

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 07.06.26 - klo:11:11

Tähkälle tulleiden syysvehnien kitukasvuisuus ja heikko versoutuminen nimenomaan Salon itäpuolella johtunee koko kevään mitalla jatkuneesta kuivasta kelistä, jolle nähtävästi syysvehnäkin on jonkin verran herkkä. Ennen toukokuun ainoaa sadetta annettu 2. lannoituskierros muutti lehden väriä vasta 5.6. alkaen !

-SS-

Kuiva kevät ei oikein ole syysvehnälle mieleen. Tämä kevät oli vielä normaalia pahempi, kun pakkanen ja kylmä tuuli kuivattivat maata pitkät ajat. Käsittelemätön maa alkaa kuivuessaan halkeilla ja päästää hyvinkin syvältä kosteutta karkuun. Jyräilin oraat jossain vaiheessa, että pensastuminen parantuisi ja hienompi maa-aines peittäisi avautuvat raot. Todellisesta hyödystä ei ole näyttöä. Ei vaan ole syysvehnälle sopiva vuosi, ei sille sen enempää ole tehtävissä.

No, täällä varsinais-suomen pohjoisosassa/ Satakunnan eteläosassa monilla, ml.allekirjoittanut, syysvehnät ovat kenties paremmat kuin koskaan .

Suomi on iso maa. Toisen huippuvuosi on toisen katovuosi. Ja ymmärrys siitä on välillä vajavaista.. 

Itsellä ei syysvehnää viime vuonna ollut mut syysohraa oli kuten nytkin. En osaa eroa tehdä viime vuotisen ja tän vuotisen kasvuston välillä. Talvi harvensi tämän vuotista mut siellä missä talvi ei ollut kiusannut niin hyvän näköistä se on. Tänä vuonna on vähän syysvehnääkin ja se on vielä paremman näköistä kuin ohra. Justiinsa tulossa tähkälle. Ohra ollut kai jo reilun viikon tähkällä.

Ennusteissa tiistaille 10mm ja perjantaille 20mm 
Noi kun tulisi niin olis hyvä. Tänä kasvukautena on yhtä lukuunottamatta kaikki sateet tulleet mitä ennusteissa on ollut.

En ala vielä valittamaan liiasta vedestä. Mut jos noi toteutuu niin vois sit vaikka hetken pitää taukoa..

Iltainen kirjoitus hävinnyt näköjään johonkin bittiavaruuteen..

Perjantai iltasella alkaneista sateista näytti naapurin mittariin kertyneen 11mm. Tuli iltasella käytyä koiran kusetus lenkillä toteamassa kun oma mittari edelleen kaupassa.  täytyy tänään kysellä oliko välillä tyhjätty vai oliko siinä kaikki.

Kun sitä omaa mittaria ei ole niin kokonais sademäärä kasvukaudelta on nyt arvio mut jos yhtään olen laskuissa pysynyt niin joku 30-40mm sitä on kylvöjen päälle tullut. Paljon enemmän kuin monena muuna vuotena koko kasvukaudessa. Sateiseksi kasvukaudeksi tämän itse lasken jo nyt koska kuivuus täällä on se vallitseva tilanne.

Startti on viljoilla edelleen hyvä tai jopa erinomainen. Kuivuus ei mielestäni ehtinyt vielä vaivaamaan oraita ja maata kaivellessa kosteus löytyi vielä yllättävän läheltä pintaa. Epäilen et suurin vaikutin on ollut se et helle lukemat ovat vielä olleet harvinaisuus. Toki talven routa murusti maata mukavasti ja muokkauksilla saatiin hyvä hieno kerros pintaan et sinänsä optimi mitä nyt voi saada jos on muokattu.

Kymenlaaksossa näyttää siis edelleen hyvältä. Ja tuli eilen käytyä lahdessa ja tuli ajeltua hieman eri reittiä sinne ja takaisin niin kyl ei juuri huonoja oraita näkynyt. Toki sellaisten peltojen osuus on kasvanut jotka kasvavat jotain muuta kuin satokasvia 

Olisikohan se kymenlaakson vuoro tällä kertaa. Viime vuonna liiat sateet pilasit tämän kulman huippusadot.

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 07.06.26 - klo:00:51

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 06.06.26 - klo:21:19

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Tuo ei tullut edes mieleeni. Tosin viimeiset sähkötolpat lähtee pelloilta ens talvena. Sen jälkeen pelloilla olevat esteet ovat kahdella vuokralohkolla olevat ladot.

Täällä ei sähköyhtiöt ota tolppia pelloilta pois. Pistävät ennemmin metsissä niitä maahan niin ongelmat (sähkökatkot) vähenevät reilusti.

On siellä tietysti jotain muutakin estettä kuten niitä vanhoja latoja. Taitaa olla muutama iso kivikin. Joo molemmista pitäisi päästä eroon kunhan ehtisi. 

Isolla säiliöillä tulee sit noita lohkon vaihtojakin kun ei lohkot ole amerikkaa. Tota jälkeenpäin kun miettii niin se ajonopeus oli se missä se tehoero tuli. Tuo vanha hinattava ei ollut tehty mihinkään +25km/h vauhteihin. Tuollai kun voisi ajella niin äkkiähän se pönttö olidi tyhjä..

^
^
Jos työleveys on sama , niin tuskin on suurta eroa, mutta tuskin 40 kilon ruiskuissa edes on vaihtoehtona 12m puomeja. Joten sinällään kyllä olet oikeassa.

Aikoinaan katselin, kun perunan viljelijä taiteli puominsa hydraulisesti. Tuntui kyllä todella upealta lisävarusteelta. Nykään kun asiaa ajattelee, niin onko tuokaan ominaisuus muussa mielessä upea, kuin siinä, että ei kroksit jalassa altistu torjunta-aineille.

Mulla ainakin esteitä pellolla sen verran ettei ilman hydraulisia puomeja tuli mitään..

Lainaus käyttäjältä: -SS- - 06.06.26 - klo:12:45

40 k€ ruisku suutinkohtaisella digillä 100 ha:n ruiskutukselle kymmenen vuoden ajalle ei välttämättä vielä tuo säästettyjen ainemäärien muodossa investoinnin korkoa takaisin. Saksalaisten tutkimusten mukaan aineiden säästö suutinkohtaisella säädöllä on 3-5% luokkaa. Jos lohkot ovat meritähden muotoiset, niin voidaan päästä 10 %:iin. Jos kasvinsuojeluaineita käytetään 100€/ha, säästö siis voi olla 3-10 €/ha. 100 ha -> 300-1000 €. Viidenkympin kasvinsuojelukuluilla päästään 150 - 500 euron säästöihin.

-SS-

40 kiloeuron ruiskulla touhutessa saattaapi kulua vähemmän aikaa / hehtaari kuin jollain aatamin aikasella 10 metrin Eholla.Säästyy polttoainetta ja omaa aikaa,kai sillekin pitää joku hinta laskea.Toki jos haluaa asuilla joka hehtaarilla ylimääräistä niin se ei maksa kai mitään...

Tavisaikana ajelin hinnattavalla ruiskulla jossa 3000l säiliö (todellinen täytös jotain reilu 2500l) ja 20m puomilla. Ajonopeutta en enää muista mut sen muistan et liikaa siinä tuntui aikaa menevän. Ajoin lähes kaikki aineet 100l vesimäärällä jolloin säiliöllä pääsi sen +25ha. Yleensä ajoin sen yhden pöntön illassa. Sänky ja yöunet veti liikaa puoleensa 

Nyt kun seurannut näitä rokken roll viljelijöitä niin tuntuu illassa menevän monta kymmentä hehtaaria. Ei kai siinä silloin ole mikään ongelma kiertää samaa lohkoa useasti.

^
Ei kai kukaan ole niin tyhmä et katsastais useamman kuin yhden ruiskun? 

Lainaus käyttäjältä: ja101 - 03.06.26 - klo:07:36

Lainaus käyttäjältä: Agronautti - 03.06.26 - klo:07:33

Siellä menee linnunpoikaset jos nyt vln:t niittää

Voi olla. Rikkojen takia niitto nyt. Tai valtaosa jo tehty.
Maakunnassa näkee ihan tarpeeksi niitä "viherlannoitusnurmia" joita mennään niittämään elokuun loppupuolella. Sit ihmetellään et miks homma ei toimi. 

Mä ainakin odotan että rikoilla kukinta menossa, voikukka ehtii mennä ohi mutta ei haittaa.. Lisäksi pölyttäjiä varten apilatkin saa aloittaa kukinnan ja  heinäkuun alussa murskaus..

Mä yritän mennä kompensaatiopisteen mukaan. Tänä vuonna onnistui. Voikukkakin oli kukassa. Näissä vikoissa oli jo ohi.

Ps. Rehuntekijätkin oli tänään liikkeellä. Rehunurmissa ei kai linnunpoikasia ole sitten? 

Joo ymmärrän huolen mut omasta mielestä linnunpoikaset on kyl lisääntyneet.

Lainaus käyttäjältä: lypsyukko - 03.06.26 - klo:09:12

^
Savolaiset sukujuuret ?

Ei vaan kyseessä selvästi on erittäin voimakas ennakko-oletusten ja kirjoittajan henkilöprofiloinnin tekemisen tarve.

-SS-

Heh heh. 
Taisi selvitäkkin SS lyhenteen merkitys.. 

En ymmärrä miksi täytyy ehdoin tahdoin antaa väärä kuva? Jos niitä palstoja on oikeasti 40 ja ne on yli sen 27 aaria niin miksei voin vain sanoa sit niin?

Ei sillä mulle ole väliä kunhan aliin ihmettelemään. Kylvä mitä haluat se voi olla ihan hyvä ratkaisu. Täällä on nyt muutama isäntä jättänyt jo sen yli 27 aaria kylvämättä (=yli 27ha) 

Siellä menee linnunpoikaset jos nyt vln:t niittää

Voi olla. Rikkojen takia niitto nyt. Tai valtaosa jo tehty.
Maakunnassa näkee ihan tarpeeksi niitä "viherlannoitusnurmia" joita mennään niittämään elokuun loppupuolella. Sit ihmetellään et miks homma ei toimi.